torstai 12. kesäkuuta 2025

Saksanpaimenkoira - kana-, viiriäis, -ankka ja tipuvahtina yli 10 vuotta

 

Perjan Freyavinski "Noita" oppi kanavahtiin jo isomummansa (Pia-Vinski vd. Wolferskoon). Noidan isä on Graugeboren Olex, Pia-Vinskin poika ja äiti Graugeboren Taimi-Vinski. Noita peri Taimi-Vinskin täpäkkyyden, Olexin vahvuuden ja isomummansa äärettömän kärsivällisyyden.

Alla: Pia-Vinski isomumma rentoutuu kanojen kanssa. Hän opetti Noidalle kanavahdin työt.


Noidan pentukuvia:






Nuorena neitinä isomumman kanssa yhdessä, kuvassa myös Noidan veli Minimies.



Sukulaisten kanssa lenkillä, kuvassa isomumma, Tor Acme Topeno, Minimies ja Noita.



Mumma


Talvella järven jäällä, Noita ja mumma



Kesällä luonnossa, alla mumma



Alla: Noita


Ja jokeen uimaan




Rennosti 


Terassilla ruokailemassa isomumman kanssa


Isomumman kanssa lammella




Lempiharrastus uiminen


ja työnteko


Pysykää lähellä, pallokin jäi kun piti lähteä katsomaan nuorten kanasten retkeä


Ja sitten tuli viiriäisiä


Ja niitä vasta pitikin vahtia, vapaaksi ei parane päästää koska viiriäinen ei kesyynny.


Uusi tipu



Vuodet vierivät ja työtä riittää







Jännintä on avustaa kanoja hiekkakylpemään




Mutta vapaa-aikaakin on





Kunnes tulee uusi kesä ja kanat pääsevät ulos vapaaksi



Sitten tuli myös ankkoja











Vahti sai hetkeksi vapaata, ankat turvautuivat koirapatsaisiin jos uiminen altaassa ei maistunut



Ankat ja kanat tulivat kavereiksi



Ja vahti vahtii:


Ankoille mielusinta oli lätäköt - vaikka uima-allas oli





Itseopittua vesipelastusta, Noita vetää minut rantaan



Sitten tuli uusia tipusia, Lindellin kantaa jälleen. Tuossa lämpöseinällä kun siivotaan laatikkoa




Iäkästä parvea unohtamatta. Kukko Bobo 5 on 9-vuotias, Katri kananen 9-vuotias ja Klenu kananen 14 vuotias.


Vahti jäljestää ilmeisesti hilleriä joka asuu meillä






1,5 viikkoiset tiput nyt isommassa häkissä, lämpölevy, lämpöseinä ja lamppu. Paljon luonnonvaloa ja orsi. 





Sukutaulu Perjan Freyavinski




Sellainen oli Kotirinteen vahdin kertomus. Harmaata on kuonossa mutta vielä on työvuosia jäljellä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti